otsikossa oleva merkki esittää roomalaista ykköstä eikä i-kirjainta
Irina: Harun katoamisesta on nyt viisi vuotta.
Irina: Viisi vuotta, joiden aikana olen yrittänyt selvittää, minne hän on kadonnut ja miten. Mutta en ole saanut vastauksia.
Irina: Ja pikku hiljaa... minä olen luovuttanut.
Irina: Tähän
asti ainoa asia, jonka olen saanut tietää, on se, että Haruki ei kuollut
silloin, kun minä näin hänet viimeisen kerran - Haruki oli merkitty. Mutta
hänet merkinnyt noita varmasti hoiti hänet pois päiviltä pian sen jälkeen.
Irina: *huokaisee*
Minä lupasin auttaa häntä.
Irina: *hymyilee surumielisenä*
Mutta enhän minä ole osannut auttaa itseänikään.
Irina: *havahtuu ajatuksistaan kuulessaan melua etäältä*
Irina: *kävelee katsomaan mitä on meneillään*
Aqua: Onko sinulla nimeä?
Meredy: *ei vastaa*
Aqua: Miksi sinä tulit tänne?
Meredy: *pysyy yhä hiljaa*
Aqua: Helvetti,
vastaa minulle! *potkaisee Meredyä mahaan*
Meredy: *kaatuu iskun voimasta muttei päästä suustaan pihaustakaan*
Aqua: *katsoo Meredyä ärtyneenä* Ei tästäkään ollut apua, tuo ei suostu puhumaan.
Irina: *kävelee Aquan luokse* Sinun lähestymistapasi taitaa olla hieman vääränlainen. Miksi sinä edes toit hänet tänne ulos?
harmaata ok
Aqua: On kulunut jo kaksi kuukautta, eikä tuo ole suostunut sanomaan yhtikäs mitään. Ajattelin, että kirpeä kevätilma ehkä auttaisi tiedonsaannissa.
Irina: Enkö minä saisi yrittää puhua hänelle?
Aqua: Et. Me pidämme sinut mahdollisimman kaukana siitä, ties vaikka yrittäisi ampua sinut uudestaan.
Irina: Tehän otitte siltä aseet pois!
Aqua: Voi se silti purra sinua.
Irina: miksi ihmeessä se purisi minua Äh, ole hiljaa, leväpää. *tönäisee Aquaa päästäkseen tämän ohi*
Irina: *katsoo maassa istuvaa tyttöä epäuskoisena*
Haruki?
Meredy: *kohottaa katseensa*
Irina: *istuu maahan Meredyn eteen* S-sinä olet Haru!
Irina: *katsoo Meredyä onnellisena ja häkeltyneenä* Minä luulin että... miten sinä olet edes elossa?
Irina: *halaa Meredyä*
Meredy: *katsoo Irinaa kuin hullua*
Aqua: *katselee Irinaa epäluuloisena* Miksi sinä lähentelet tuota otusta?
Irina: Aqua... et ikinä usko, mutta hän.. on minun vanha ystäväni! Hänet merkittiin kun olin kolmetoista, mutta jotenkin hän on elossa!
Aqua: *pyörittää silmiään* Sinä todella olet sekaisin. Tiedäthän sinä, mitä ihmisille tapahtuu kun heidät on merkitty?
Irina: *nousee maasta* Totta kai tiedän.
Irina: *katsoo Aquaa silmiin* Mutta Haruki on selkeästi elossa - ja minä todistan sinullekin, että olen oikeassa.
Irina: *kävelee Aquan ohi* Odotahan vain,
leväpää.
Seuraavana päivänä
*ovelta kuuluu koputus*
Aqua: *huutaa toisesta huoneesta* Nicki, mene avaamaan!
Nicki: Älä käskytä minua!
Nicki: *kävelee ovelle*
?: Hei, onko Aqua täällä? *hymyilee*
Nicki: Ööhhh, kuka sinä olet?
Aqua: *ryntää ovelle*
Aqua: *katsoo eteenpäin järkyttyneenä*
Promise?
Promise: Heipähei, sisko! ♥
► Piti postata paljon aikasemmin mutta en saanu kuvia siirrettyä, ANTEEKSI
► Dissatkaa vapaasti sisäkuvien laatua
► Aika tylsä tarina, tiedän, mutta tää oli vasta eka osa joten parempaa on tulossa
toivottavasti
► Kaikki epäselvyydet tullaan vielä selvittämään, kärsivällisyyttä
► *viides nuoli ihan vaan koska teki mieli*
Okay kerroin asiani tälläkertaa tolleen tylsästi. Seuraavasta postauksesta en uskalla luvata mitään koska tapani mukaan se kuitenkin venyy.
Heipähei tältäkertaa, muistakaa kommentoida, mitä piditte tarinasta! ;)
oh god olenko alkanut ruinata kommentteja. D:
