Flashback

Heipä hei ;)

Lopetin sen kuvatarinan joka oli New Start- nimellä, mutta tarina jatkuu ku toi "osuus" oli jo käyty. Nyt alkaa toinen, nyt nimellä Flashback mutta saattaa muuttua vielä. Ja vielä semmonen, että se tyttö muistossa ei oo Irina!! Okei? :) Keskellä tarinaa tulee sitte semmonen Youtubekuvake, pistäkää se päälle. En voinu laittaa musaa ihan alkuun koska se oli aika lyhyt :c

 

Flashback

puhuu

kuiskaa

ajattelee

*tekee/tapahtuu*

mun huomautus

 

 

Nicki: AAAHHHH!

 

 



Nicki: Älä... Kuole...

 

 



?: *taputtaa Nickin polvea*

 

 



Irina: *katsoo hetken hiljaa*

 

 



Irina: *Istuu odottamaan*

 

 



Nicki: *ponnahtaa ylös pelästyneenä* Ääks! Irina! Kauanko olet ollut siinä?

 

 



Irina: Tulin juuri.

 

 



Nicki: Paljonko kellokin on?

Irina: Kolmeatoista vaille yhdeksän~

 

 



Nicki: Missä ihmeessä olit aijemmin?

 

 



 

Irina: *heilauttaa kättään* Se ei ole tärkeää. Sinä näit taas painajaista, etkö niin?

Nicki: N-no, joo...

 

 

Irina: Kerro siitä minulle. Mikä on niin kamalaa, että uneksit siitä joka yö?

 

 

Nicki: *vaivaantuneena* E-ei mikään. Pikkujuttuhan se.

 

 



 

Nicki: Joku kauhuleffa vaan.

 

 

Irina: *naurahtaa* Hah! Tunnen sinut jo tarpeeksi hyvin tietääkseni, että sinä et katso kauhuleffoja.

 

 

 

Irina: Jospa kertoisit, mistä on oikeasti kyse.

 

Nicki: Enpä taida. Et voi pakottaa!

 

 



Irina: Entä jos voin?

 

 



Nicki: *pelästyneenä* Okei, okei, minä kerron!

 

 



Nicki: Et saa sitten järkyttyä kuulemastasi.

(Musa päälle)
 

 



Irina: Älä huoli. Minä en vähästä hätkähdä.

Nicki: Okei...

 

 



 

Nicki: Lapsuuteni oli suhteellisen normaali.

 

 

Nicki: Kolme vuotta sitten, kun olin kolmetoista, asuimme perheeni kanssa Engannissa.

 

 

 

Minä olin vielä nuori eikä elämäni ollut erityisen jännittävää.

 

 

 

Minä olin kuitenkin todella naiivi. En tiennyt paremmasta.

 

 

 

 

Siksi olin onnellinen. Todella onnellinen.

 

 

Kannoin aina mukanani kaulakorua, jossa oli avain.

 

 

 

En edes muistanut, mistä olin alunperin saanut sen, mutta uskoin sen tuovan onnea.

 

 





Jatkoin iloista elämääni.

 

 



 

Kunnes kaikki pimeni.

 

 

Nicki: Muistan vain jonkun silmäparin ja kirkkaan välähdyksen.

 

 



Sitten heräsin. Aluksi ajattelin vain nukahtaneeni hetkeksi. Tuntui kuitenkin, kun olisin ollut koomassa.

 

 



 

Mutta sitten huomasin, että avain puuttui.

 

 

 

Ajattelin, että joku olisi varastanut sen. Yritin nähdä rosvon. Mutta näin jotain muuta.

 

 

 

Maassa makasi joku tyttö ihan paikoillaan.

 

Juoksin katsomaan, oliko hän kunnossa.

 

 



Istuin lamaantuneena tytön vieressä tietämättä mitä tehdä.

 

 



Tajusin kuitenkin tarkistaa hänen pulssinsa. Sitä ei ollut.

 

 



Tyttö oli kuollut.

 

 



Jokin sisälläni sanoi, että minä olisin tehnyt sen. Tappanut hänet.

 

 



En voinut tehdä muuta kuin uskoa. Ääni sisällä oli jotenkin niin aito, melkein kuin muistaisin sen. Sitä tunnetta ei voinut kuvailla sanoin.

 

 



 

Minä kärsin kovista tunnontuskista. En voinut uskoa, että olisin tehnyt jotain niin kamalaa.

 

 

Itkin ja kaaduin ruumiin päälle. Jossain vaiheessa nukahdin.

 

 

 

 



 

 

 

Nicki: *itkien* S-se oli aivan kamalaa. Miksi edes kerron tätä sinulle?

 

 

Irina: *tuijottaa vain mykkänä kaukaisuuteen*

 

 



Nicki: N-nyt pidät minua varmasti hirviönä. Minä pidän.

 

 



 

Irina: Sinä et tappanut häntä.

 

 

Nicki: *hämmentyneenä* M-mitä? Se saattaa kuulostaa hullulta, mutta olen varma siitä.

 

 



Irina: Ei. Sinä et tappanut häntä.

 

 



 

Irina: *ottaa askeleen taaksepäin* Minun pitää miettiä tätä.

 

 

 

 

 

Tyttyryy, siinä se :D

Aika surkeeta, mutta ei voi mtn. Yritän saada seuraavan kt:n vähän selventämään (taas) asioita, mutta tää tarina vaan on niin mahdottoman sekava :D

Nyt kummiski pari ylimäärästä kuvaa Nickistä tolla stockperuukilla, se on jotenki niin ihanan blondi :D

 

 

 

Siinä nyt oi oikeesti vaa pari ;) Moikka vaan :D

Kommentteja? :)