The Dog Days Are Over

 

 

Heipä hei, rakkaat lapsukaiset.

Anteeks kamalasti postaustauko D: Syynä tähän esimerkiks kipeenä oleminen, laiskuus,  ja koulun alku.

Nyt mulla on teille tässä musashootti, koittakaa olla tyytyäisii koska mun kädet oli ihan oikeesti punaset tän jälkee. O_o Eikä ees sillee pienesti vaaleenpunaset D:

Mutjoo, nyt siihen shoottiin :D

 

 

 

 

Happiness, it hurt

like a train on a track

 



 

Coming towards her

 stuck still no turning back



She hid around corners and she hid under beds

 



She killed with kisses

 

and from it she fled

 

With every bubble she sank with a drink

 



And washed it away down the kitchen sink

 



 

The dog days are over

 



 

The dog days are done

 

 

The horses are coming

 

So you better run

Run fast for your mother and fast for your father

 



Run for your children, for your sisters and brothers

 



'

Leave all your love and your longing behind you

 



 

Can't carry love with you

 

If you want to survive

The dog days are over

 

 

The dog days are done

 



Can't you hear the horses

 



 

'Cause here they come

 

 

~

Noiinn ^_^

Tajusin just, et tos shoottissa oli kolme kuvaa pelkistä kengistä... :DD

Nyt sit vielä jatkoo kuvatarinalle, kuten edellinen oli niin tääkin tulee olemaan valitettavasti aika tylsä osa. Musaa ei oo koska toi shoottibiisi pyörii varmaa vielä ja kaikki menis muuten hankalaks.

 

Flashback

osa 3

puhuu

ajattelee

huutaa

kuiskaa

*tekee/tapahtuu*

 

 

Irina: *tuijottaa avainta* Miksei Nicki saa nähdä tätä?

 

 



 

Irina: Tokihan minun on suojeltava sitä, mutta kertoisivat edes syyn.

 

Irina: *huokaisee* Noh, parempi vain totella.

 

*askelia*

 

 



 

Irina: *säpsähtää* Nicki! Voi hitto...

 

Nicki: No moi!

 

 



Nicki: Mikä sinulla oli äsken kädessä? Se näytti vähän...

 

 



 

Irina: Eipä mitään~ Minunhan pitikin...

 

 

Irina: Ehh... *miettii kuumeisesti*

 

 



 

Irina: Ottaa keksejä! Otatkos sinäkin?

 

 

Nicki: Öö.. ei ehkä kannata syödä niitä, kokeilin yhtä juttua..

 

 

 

Irina: Huoh, okei. Entäs jätskiä?

 

 

Nicki: Ei ole järkevää syödä jätskiä, sinä lihot! vielä entisestäsi...

Irina: Haloo terveysneropatti, minulla on kyllä korvat! >:(

 

 



 

Irina: *huokaisee* No, eihän minulla ole mikään pakko syödä.

 

 

Irina: *hyppää pöydälle* Halusitko puhua jostain?

 

 

Nicki: No, joo... itse asiassa minun unistani. Niistä, joissa tapan hänet.

 

 

Nicki: Aina kun näen niitä, tuntuu, kuin olisin paikalla. Kuin minulla olisi mahdollisuus pelastaa hänet. Mutta olen liikkuakyvytön.

 

Nicki: Se tekeekin painajaisesta juuri niin kamalan. Mahdollisuus.

 

 



 

Nicki: Se että menetän sen joka kerta.

 

 



 

Nicki: Sinä pidät varmasti minua hulluna. Ihmettelen oikeasti, ettet ole passittanut minua vielä mielisairaalaan. Tai vankilaan.

 

 



 

Irina: *kuiskaa* Se johtuu siitä että minä tiedän totuuden.

 

 

Nicki: *hämmentyneenä* Totuuden? Jos sinä tiedät totuuden, mitä minä sitten-

 

 

 

Irina: *pyyhkäisee hiuksiaan* Äh, unohda. Sen tytön nimi oli Aqua, eikö vain? Outo nimi.

 

 

 

Nicki: Oli. Mistä sinä sen tiedät? D: Mutta se on kaikki mitä olen kuullut.

 

 

Nicki: Jos sopii, voisimmeko olla puhumatta hänestä enää?

 

 

 

Irina: Ai, tietysti. Anteeksi.

 

 

Irina: Arghh... En kestä enää! Kaikki on niin väärin... miksi juuri Nicki, kaikista maailman ihmisistä?

 

 

Irina: Minun tekisi mieli lopettaa tämä. Ihan sama mikä rangaistus olisi.

 

 

Irina: Mutta toisaalta... he varmaan tappaisivat Nickinkin. Ainoan asian mistä maailmassa välitän. Se on liian suuri hinta. 

 

 

Irina: Minun on vain tyydyttävä kohtalooni parantajana.

 

 

Anteeks kaikesta tossa kuvatarinassa :c Ei ollu mun paras kt.

Vielä tähän kollaasi Niksusta ku se ei oo oikeen päässy loistamaan.

 

 

 

Moikka! nwn