torstai 30. tammikuuta 2014

300+ lukijaa ♥




Anteeks liialliset lähikuvat + samantapaset asennot muutenki, mutta en jaksa enempää valittaa. Ens kerralla sitten varmaanki viimenen osa kuvatarinaa, jonka jälkeen alotan uuden tarinan - siinä saattaa kuitenkin tulla pieni tauko, kun kirjotan kässärin loppuun. Ei kuitenkaan kestä kauaa, älkää huoliko ^^"

Tosiaan, tää blogi on saanu mahtavat 305 lukijaa ;__; ♥ Kiitos ihan älyttömästi kaikille - toivottavasti ihan jokanen ei kuitenkaan lähtis given loputtua :'D En varmaankaan tee mitään sen suurempaa julhapostausta kun toi givekin on vielä käynnissä, mutta superjättivaltavatsuuret kiitokset kaikille lukijoille ja piilostalkkereille ja keitä kaikkia siellä nyt onkaan. Erityisesti niille jotka kommentoi, kiitos paaaaaljon ihanista kommenteistanne !

Tässäpä tämä, nähdään taas joskus (paitsi ei välttämättä, koska eihän me nähä toisiamme nytkään :o) Muttasiisjoo moikka.

torstai 23. tammikuuta 2014

magia

Hej alla vänner !
ruotsinkieli on jotenki tunkeutunu mun päähän ja oli pakko kirjottaa jotain ruotsiks .3.

Kuvailin jälleen kuvatarinaa, taidan päästä nyt kunnolla taas vauhtiin tän asian kanssa 8) Sanon tän nyt taas kerran mutta kuvatarinan laatu on ihan kammottava sisäkuvien takia. Mun ministudion valot ei jotenkin mystisesti toimi, ja nää tietyt osat tarinaa on vaan ihan pakko kuvata juonen kannalta sisällä. Kyllä mä mieluummin menisin tonne pakkaseen paleltumaan ku ottamaan tälläsiä kakkakökkökuvia, uskokaa pois.

Selitykset sikseen, ja kuvatarinan toisiksi viimeiseen osaan ~ ! (tän koko kuvatarina"sarjan" loppu ei sitten tuu olemaan mitenkään eeppinen, että älkää odottako liikoja).

 
picfic ◇ sniper
osa 4/5


parantajan henki on kuin ihmisen, pienesti muokkailtuna vain.


Siitä on otettu kaikki noituus pois, ja tilalle on laitettu niin sanottua hyvyyttä.


Ihmishenki ei kuitenkaan voi elää ilman varjopuoliaan, joten tällaiset ihmiset ovat käytännössä kuolleita.


Parantajat ovat vain keinotekoisesti hengissä, pelkän hyvyyden varassa riippuen.


" Minä olin menettänyt tajuni. Kun heräsin, olin jossain muualla. "


" Minulla ei ollut mitään hajua missä olin, joten jatkoin vain eteenpäin. "


" En edes tiennyt, tulisinko elämään vai en. "


" Kaikki mitä muistan, oli jomottava pääni ja siitä tuleva tahmea neste. "
eli siis veri


Irina: -- Ja sitten löysin tieni takaisin tänne. En siis kuollutkaan.

koko kuvatarinan rumin kuva yäkh

Aqua: Olit oikeassa, Nicki. Parantajaa ei tosiaankaan voi tappaa.


Nicki: no öhm tietysti olin Odottaisitteko hetken, tulen kohta takaisin ~

Irina: Toki odotetaan..?

*toisessa huoneessa*



Nicki: *kävelee eteenpäin*


Meredy: *kulkee tottelevaisesti perässä ketju kaulassaan*


Nicki: *tönäisee Meredyn huoneen perälle istumaan*  No niin. Sinä pysyt sitten täällä.


Nicki: *kumartuu sitomaan ketjuja seinään* En havainnut sinussa minkäänlaista yliluonnollista energiaa, joten pelkät ketjut riittänevät pitämään sinut lukittuna.


Nicki: *naurahtaa pilkallisesti nostaessaan aseen maasta* Ja tämän minä tietysti otan. Et kai kuvitellut, että voisit pitää pikku pyssysi?


Nicki: Ei ulospääsyä. Ei ruokaa.


Nicki: *hymyilee kierosti lähtiessään huoneesta* Katsotaan miten sinä pärjäät.
   
~


Irina: No niin, Nicki. Sinä et saa muuttaa Aquaa noidaksi, ja tiedät sen ihan hyvin itsekin.


Nicki: Joten mitä ehdotat? En pysty vastustamaan sitä tunnetta ikuisesti.


Irina: *nousee seisomaan* Me kokeilemme jotain, minkä ei edes pitäisi olla mahdollista.

 nickin kiiltävät hiukset -____-

Irina: Toivottavasti olet varautunut pieneen kipuun.

~

Kuvatarina oli niin täynnä kökköjä kohtia että itkettää, varsinkin toi katkeaminen keskellä kun Nicki menee Merpan luokse. Nyt merkityksetön meredyshoot, tämmösissä ei oo mitään järkeä, mutta nukkeja on kiva mennä kuvaamaan randomisti ja ilman sen suurempia tavotteita lopputuloksesta :'D Tää on kuitenkin ainoo asia postauksessa mihin oon ees vähän tyytyväinen, joten koittakaa kestää.


bye ♥